Siirry sisältöön

Omavalvontasuunnitelma

Hyväksyn Kivisalmen Hoitokoti ky:n omavalvontasuunnitelman, joka toimii lisäksi perehdytysoppaana uusille työntekijöille ja opiskelijoille.

Kivisalmi 5.12.2018

Tiina Räsänen | Riitta Räsänen
vastuuhenkilö | vastuunalainen yhtiömies

Tarkastusta ja muutoksia tehty: 31.1.2013, 1.7.2013, 2.1.2014, 2.4.2014, 10.8.2014, 30.12.2014, 1.10.2015, 3.1.2016, 12.3.2016, 24.3.2016, 22.12.2016, 13.9.2017, 19.10.2018, 5.12.2018

Huom! Liitteet eivät ole nähtävillä kotisivuilla, sillä ne sisältävät osin salassa pidettävää materiaalia. Halutessasi tutustua liitteisiin, pyynnön voi esittää sähköpostilla vastuuhenkilölle.

 

 

1 PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT PERUSTIEDOT

 

1.1 Toimintayksikön tiedot

Kivisalmen Hoitokoti Ky,
Kivisalmi 125, 76100 Pieksämäki.
040-7477435
ohjaajat(ä.t.)kivisalmenhoitokoti.fi (asiakasasioissa)
hallinto(ä.t.)kivisalmenhoitokoti.fi (hallinnollisissa-asioissa)
tietosuoja(ä.t.)kivisalmenhoitokoti.fi (tietosuoja ja –turva-asioissa)
y-tunnus: 0889635-8
OID-tunnus: 1.2.246.10.8896358.10.2
Yrittäjä: Riitta Räsänen
Vastuuhenkilö: Tiina Räsänen
Tietosuojavastaava: Jaakko Rosengren
Turvallisuusvastaava: Rauno Räsänen

Pieksämäen kaupungin puolesta palveluista vastaava virkamies on vanhus- ja vammaispalvelu johtaja Tuija Haatainen,
Osoite: Kauppakatu 1, 76100 Pieksämäki,
puhelin: 044-5883353.

 

1.2 Toimilupatiedot ja ilmoituksen varainen toiminta

Vastuuvakuutuksen voimassaolo: 1.1.2012 – toistaiseksi.
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta, ajankohta: 17.3.2014.
Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös, ajankohta: 25.3.2014.

Aluehallintovirasto on päättänyt, että Kivisalmen Hoitokoti ky:n ilmoittamat sosiaalipalvelut (kehitysvammaisten palveluasuminen) tallennetaan yksityisten palvelujen antajien rekisteriin ilmoituksen mukaisesti. Toiminnan aloituspäivä on 2.4.2014.

 

1.3 Toiminnan kuvaus

Kivisalmen Hoitokoti tarjotaan ohjattua palveluasumista aikuisille kehitysvammaisille henkilöille, jotka eivät selviä itsenäisestä asumisessa. Hoitokodissa on 10 kokoaikaista ja 2 lyhytaikaista asumispaikkaa.

Toimintamme on yksityistä, ilmoituksenvaraista toimintaa. Yöaikaan hoitokodilla ei ole henkilökuntaa paikalla. Asiakkaiden huoneissa on kuitenkin hälytysnappi, jota painamalla saa yhteyden päivystäjään. Tarvittaessa päivystäjä on hälytyksestä hoitokodilla alle 15 minuutissa.

Toiminta on kehitysvammalain mukaista sosiaalipalvelua (TOL 87201).

Toiminta-alueena on koko Suomi. Kunnat, joista tällä hetkellä on sijoitettu asiakkaita, ovat: Pieksämäki, Leppävirta, Kangasniemi, Puumala, Kuopio ja Hyvinkää.

 

1.4 Toimintaa ohjaavat käytännöt

Toteutamme moniammatillista asumispalvelua kodinomaisesti maalaisympäristössä. Hoitokodin toiminta-ajatus on, että tarjoamme ohjattua palveluasumista aikuisille kehitysvammaisille henkilöille, jotka eivät tarvitse laitosasumista, mutta eivät vielä selviä itsenäisestä asumisessa tai tarvitse tuetumpaa asumista. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni asiakas pystyisi asumaan vielä itsenäisemmin ja että he oppisivat hoitokodissa hoitamaan omaa kotiaan ja asioita, joita jokapäiväisessä elämässä tarvitaan. Heidän kanssaan, jotka eivät pysty itsenäisempään asumiseen, pidämme toimintakykyä yllä jokapäiväisiä asioita yhdessä hoitamalla. Asiakasta ohjataan, neuvotaan ja opastetaan toimissa, mutta puolesta ei tehdä, ellei se ole aivan välttämätöntä.

Yhtenä keskeisimpänä toimintaa ohjaajavana työmenetelmänä hoitokodilla on Green Care -toiminta, joka edustaa hyvin hoitokodin eettisyyttä ja arvoja. Hoitokodin arjessa luonto ja eläimet ovat arkipäivää, johon osallistuvat omien voimavarojensa ja mieltymyksensä mukaan. Hoitokoti järjestää yhteisiä retkiä ja matkoja asiakkailleen.


KUVA 1. Hoitokodin asiakkaat voivat olla osallisena Green Care -toiminnassa.

Asiakkaat osallistuvat hoitokodin arjen töihin oman toimintakykynsä mukaisesti. Hoitokodin toiminta-ajatuksen mukaisesti asiakkaat tekevät vuorollaan kotitöitä. Kotitöitä ovat esimerkiksi vessan pesu, imurointi, tiskaaminen, pöydän kattaminen ja siistiminen ruokailun jälkeen, erilaiset pihatyöt sekä eläinten- ja puutarhanhoito. Asiakkaat osallistuvat myös ruuanvalmistukseen, leipomiseen sekä ostoksilla käyntiin. Harjoittelemalla kotitöiden tekemistä tähtäämme itsenäisempään asumiseen tulevaisuudessa ja jo olemassa olevan toimintakyvyn ylläpitämiseen.


KUVA 2. Kotitöitä tekemässä.

Hoitokodin arvoihin kuuluu, että jokaisen asiakkaan ihmisarvoa kunnioitetaan juuri sellaisena kuin he ovat. Kaikki asiakkaat ovat tasa-arvoisia keskenään riippumatta heidän diagnooseistaan. Jokaista asiakasta kohdellaan oikeudenmukaisesti yksilönä. Toimintamme perustuu asiakaslähtöisyyteen ja asiakkailla on itsemääräämisoikeus omiin asioihinsa. Hoitokodissa asuminen järjestetään mahdollisimman kodinomaiseksi.

Hoitokodissa kunnioitetaan asiakkaiden yksityisyyttä. Kenenkään asiakkaan huoneeseen ei mennä koputtamatta tai ilman asiakkaan lupaa. Oma huone on jokaisen henkilökohtainen turvapaikka. Hoitokodilla on hiljaisuus klo. 22–06 välisenä aikana. Asiakkaita ohjataan olemaan koskematta toiseen luvatta. Esimerkiksi halaamiseen pitää saada lupa halattavalta.

Asiakkaita ohjataan yhteisöllisyyteen ja me syömme, ulkoilemme sekä harrastamme usein isommalla porukalla. Hoitokodissa noudatetaan yhteisöhoitoperiaatetta mahdollisimman pitkälle ja ohjaajat käyttävät työssään ratkaisukeskeistä toimintatapaa. Pidämme asiakkaiden kanssa viikoittain yhteisöpalaverin, jossa keskustelemme ajankohtaisista asioista ja käytänteistä. Lisäksi käymme päivittäin päivän kuulumiset läpi yhdessä ryhmässä keskustellen.

 

1.5 Omavalvonta

Hoitokodin omavalvonnasta vastaava johdon edustaja: Tiina Räsänen
Omavalvonnan vastuuhenkilö yksikössä: Tiina Räsänen
Varavastuuhenkilö: Riitta Räsänen
Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanoryhmä: Jaakko Rosengren, Rauno Räsänen, Riitta Räsänen ja Tiina Räsänen

Hoitokodin jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan omavalvontasuunnitelman noudattamisesta ja suunnitelman päivittämistarpeen tiedottamisesta. Mikäli hoitokodin toimintaan tai hoitokodin käyttämiin palveluihin tulee muutoksia, käydään omavalvontasuunnitelma läpi niin henkilökunnan kuin asiakkaiden kanssa. Uusi työntekijä tai opiskelija perehdytetään hoitokodin toimintaan tämän omavalvontasuunnitelman avulla.

Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain tai silloin, kun hoitokodin toimintaan tai hoitokodin käyttämiin palveluihin tulee muutoksia, jotka on käsitelty sekä henkilökunnan että asiakkaiden kanssa.

Hoitokodin omavalvontasuunnitelman hyväksyvät ja vahvistavat toimintayksikön vastuuhenkilö sekä yhtiön vastuunalainen yhtiömies.

 

 

2 KIVISALMEN HOITOKOTI JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

 

2.1 Hoitokodin tilat

Kivisalmen Hoitokoti sijaitsee maaseudulla, Naarajärven rannalla Karjalankylässä. Hoitokoti on entinen maalaistalo, joka on saneerattu hoitokotitoimintaan. Hoitokodissa on sähköinen palohälytysjärjestelmä. Jokaisessa asiakashuoneessa on henkilökohtainen hälytin, jolla saa yhteyden päivystävään ohjaajan yö-aikana tai hätätilanteessa päiväaikaan työvuorossa olevaan henkilökuntaan.


KUVA 3. Ilmakuva hoitokodista ja sen pihapiiristä.

Asiakkaiden käytössä on noin 600 neliötä hoitokodin tiloja mukaan lukien varasto ja harrastustilat. Asumiskäytössä on noin 240 neliötä.

Jokaisella asiakkaalla on oma huone, joka on kooltaan 13–20 neliötä. Asiakasmakuuhuoneita hoitokodissa on 12. Asiakkaiden omissa huoneissa ei ole wc- tai peseytymistilaa. Yhteis-wc:t ovat yhteisissä tiloissa. Asiakkaiden käytössä on sisällä viisi wc:tä, joista yksi inva-wc suihkulla. Lisäksi hoitokodin piha-alueella on yksi ulko-wc (huussi). Yhteisessä käytössä on oleskelu- ruokailu- ja viriketoimintatilat, keittiö sekä sauna- ja peseytymistila. Keittiötila on 40 neliötä, olohuone 30 neliötä, ruokailuhuone 50 neliötä, viriketila 40 neliötä ja sauna- ja peseytymistila yhteensä 30 neliötä. Tilat ovat tarkoitukseen toimivia, mutta eivät esteettömiä.
[Liite – hoitokodin pohjakuvat]

Jos asiakkaalla ei ole omia huonekaluja, kun hän muuttaa hoitokotiin, hoitokoti kalustaa huoneen. Kuukausivuokran suuruus määräytyy sen mukaan, kuuluvatko huonekalut mukaan vai ei.


KUVA 4. Hoitokodin sisältä.

 

2.2 Siivous sekä jäte- ja pyykkihuoltokäytännöt

Jokainen asiakas siivoaa itse oman huoneensa. Tarvittaessa ohjaajat avustavat ja neuvovat asiakasta siivouksessa. Yhteiset tilat siivotaan yhdessä asiakkaiden kanssa.

Hoitokodin jätteet lajitellaan palaviin jätteisiin ja biojätteisiin sekä jäteautoon meneviin energiajätteisiin. Kierrätys ja biojätteiden kompostointi toteutetaan Green Care -toiminnan mukaisesti. Asiakkaiden pyykkihuollon hoitavat ohjaajat asiakkaiden puolesta.
[liite – siivoussuunnitelma, liite - jätehuoltosuunnitelma]

 

2.3 Ilmanvaihto

Sisäilman laadunseurantaa toteutetaan vaistonvaraisesti. Hoitokodin uudella puolella on koneellinen ilmanvaihto. Asiakashuoneissa ilmanvaihto on tuuletusikkunan kautta. Terveystarkastaja käy valvontasuunnitelman mukaisesti säännöllisin väliajoin tekemässä tarkastukset koko rakennuksessa.

 

2.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Hoitokodilla on omat verenpainemittarit (2 kpl); verensokerimittari (1 kpl), korvan tarkastus lamppu (1 kpl); vaaka (1 kpl) ja sairaalasänky (1kpl). Laitteiden tarkastus ja kalibrointi tehdään vuosittain.

 

 

3 HENKILÖSTÖ

 

3.1 Hoitokodin vakituinen henkilöstö

Jaakko Rosengren – tietotekniikka-asentaja, sosionomi
Rauno Räsänen - lähihoitaja
Riitta Räsänen - lähihoitaja, sosionomi
Tiina Räsänen - tradenomi, sosionomi.
[Liite – hoitokodin henkilökunta 2018]

Hoitokodin ohjaajat vastaavat ruoan laitosta, leipomisesta, siivouksesta ja pyykkihuollosta sekä eläintenhoidosta. Ohjaajien toimenkuvaan kuuluu muun muassa:

- järjestää asiakaspalaverit
- olla asiakkaan tukena esimerkiksi ostoksilla, lääkärissä, laboratoriossa, harrastus- ja viriketoiminnassa
- tehdä perhetyötä sekä pitää yhteyttä läheisiin ja/tai edunvalvojaan
- huolehtia kuljetuksista
- huolehtia kokonaisvaltaisesti asiakkaan hyvästä elämästä
[Liite – Työvuorojen sisällöt]

Hoitokodissa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä hoito-ohjeita, kuten käypähoito–suosituksia sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Valviran ohjeita ja suosituksia.

Henkilöstö on asianmukaisesti koulutettua ja heidän koulutuksiaan sekä osaamisalueitaan hyödynnetään asiakastyössä. Ohjaajat hyödyntävät työssään myös aikaisempaa ammattitaitoaan ja harrastuksiaan. Tarkistamme aina uusien työntekijöiden kelpoisuuden toimia alalla. Aloittaessaan työt, työntekijä allekirjoittaa salassapito- ja tietosuojasitoumukset . Hänen kanssaan käydään läpi, mitä vaitiolovelvollisuus ja tietoturvallinen toimintatapa tarkoittaa käytännössä ja mitkä ovat seuraukset jos toimii vastoin sitoumusta. Henkilökunnan kanssa käydään läpi myös, saako heitä valokuvata ja miten kuvia saa käyttää.
[Liite - salassapitositoumus, Liite – tietosuojasitoumus, Liite – lupalomake, henkilökunta]

Ohjatun asumispalvelun henkilöstömitoitus on 27.11.2018 (8 asiakasta, 4,5 työntekijää) 0,5.

 

3.2 Rekrytointi ja perehdytys

Rekrytoinnissa huomioimme ensisijaisesti sellaiset henkilöt, jotka ovat opiskeluaikanaan olleet harjoittelussa hoitokodissamme ja jotka on todettu soveltuvan työyhteisöömme tai tiedämme sopiviksi henkilöiksi. Mikäli tällaista työntekijää ei ole tarjolla, laitamme työpaikan yleiseen hakuun. Työntekijän ammatillinen kelpoisuus varmistetaan aina ennen työsuh-teen solmimista.
[Liite – henkilökunnan rekrytointi]

Odotamme työntekijältä oikeanlaista käyttäytymistä ja asennetta asiakastyössä. Asukkaita kunnioitetaan ja heidät huomioidaan joka osa-alueella. Hoitokodilla työskennellään tiettyjen arvojen ja eettisyyden mukaisesti. Toimintamme perustuu asiakaslähtöisyyteen ja toimintaa ohjaa Green Care -ajattelu. Hoitokodin arjessa luonto ja eläimet ovat arkipäivää ja niistä huolehtiminen kuuluu päivittäisiin töihin.
[Liite – Green care toiminta Kivisalmessa, Liite – eläinten päivittäinen hoito]

Jokainen hoitokotimme työntekijä tai opiskelija perehdytetään tämän omavalvontakansion avulla hoitokodin toimintaan. Perehdyttämisen päävastuu on Riitalla ja Tiinalla, mutta jokaisen ohjaajan velvollisuus on perehdyttää uudet työntekijät ja opiskelijat omalta osaltaan ennalta sovitun ohjeistuksen mukaisesti.
[Liite – Perehdytys]

Turvallisuusasiat uudet työntekijät ja harjoittelijat käyvät läpi turvallisuusvastaavan kanssa.

Uutta työntekijää ei jätetä yksin työvuoroon ensimmäisen työviikon aikana. Opiskelijat eivät ole koskaan yksin työvuorossa.

 

3.3 Työntekijöiden koulutus

Henkilökunnan ammattitaidon kehittämisestä keskustellaan vuosittain tapahtuvassa kehityskeskustelutilanteessa vastuuhenkilön kanssa. Vuosittain suunnitellaan henkilökunnalle kehittämissuunnitelma. Jokainen työntekijämme on oikeutettu saamaan 3-10 vrk vuodessa koulutusta oman mieltymyksensä ja hoitokotimme tarpeen mukaan.
[Liite - henkilökunnan kehittämissuunnitelma]

Työnohjausta järjestämme tarpeen mukaan. Henkilökunnan yhteispalaverit ovat myös työnohjaustilanteita ja tarvittaessa paikalle voidaan kutsua asiantuntijoita, esimerkiksi autismiohjaaja.

Hoitokodille on laadittu toimintamalli haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnasta sekä raiskaustilanteiden jälkeiseen toimintaan.
[Liite – epäasiallinen kohtelu, Liite – ilmoitus työnantajalle häirintäasiassa, Liite – toimintaohje raiskauksen tapahduttua]

 

3.4 Työterveys

Työterveyshuollon palvelut on järjestetty työterveys Dextra Pihlajalinnassa. He pitävät seurannan sairauspoissaoloista. Työterveyspalvelut kuuluvat täysimääräisinä vakituiselle henkilöstölle. Muille työterveyspalvelut kuuluvat työtapaturmien yms. tilanteiden osalta.

 

3.5 Tyky-toiminta

Hoitokoti antaa vuodessa 100€/työntekijä (noin 8 euroa / kuukausi) ”tyky-rahaa”, jonka käytöstä sovitaan yhdessä henkilöstöpalaverissa kyseisen vuoden alussa. Tyky-raha käytetään muuhun virkistymiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen.

 

3.6 Pitkät työvuorot

Työntekijöiden kanssa sovitaan työsopimusta tehdessä yli 10 tunnin pituisten työvuorojen tekemisestä.

 

3.7 Vastuualueet ja omaohjaajuus

Henkilökunnalle on jaettu vastuualueet, joista he huolehtivat kokonaisvaltaisesti. Hoitokodin jokaiselle asiakkaalle on nimetty omaohjaajapari. He huolehtivat asiakkaan asioiden hoidosta ja heillä on asiakkaasta ja asiakkaan tilanteesta kokonaisvaltainen näkemys.
[Liite – henkilökunnan vastuualueet, Liite – omaohjaajan toiminta]

 

 

4 ASIAKKAAT

 

4.1 Hoitokodin asiakkaat

Asiakkaat ovat lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaiseksi diagnosoituja. Vakituisia asiakaspaikkoja on 10. Osalle asiakkaista hoitokoti on koti hyvinkin pitkään, osalle vain muutaman kuukauden. Hoitokodissa on kaksi lyhytaikaispaikkaa, joita käytetään lomapaikkana tai muuna lyhytaikaisen asumisen paikkana.

Vakituiset asiakkaat ovat vuokrasuhteessa ja saavat Kelalta asumistukea. Hoitokoti tarjoaa täysihoitoruokailut asiakkaille (aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala). Asiakasta laskutetaan täysihoitoruokailuista vain todellisen käytön mukaan. Sijoittajakunta maksaa asiakkaan hoidon ja hoivan. Lisäksi asiakkaasta peritään ylläpitomaksu.

Kun asiakas muuttaa hoitokotiin, tehdään hänelle hoito- ja palvelusuunnitelma sekä selkeät tavoitteet tulevaisuuteen.

 

4.2 Hoitokotiin asiakkaaksi tulo

Omainen/läheinen/asiakas itse tai kunnan/Vaalijalan sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä ja kysyy vapaista paikoista. Ensin sovitaan tutustumiskäynti hoitokodille. Tämän jälkeen alkavat asiakkaan tutustumiskäynnit hoitokodille. Tutustumiskäynnit ovat tavallisesti seuraavalla rytmillä: ensin päiväkäyntejä, sitten yön yli, sitten 2 yötä esimerkiksi viikonloppuna ja näin jatketaan viikkoon asti. Jos hoitokotimme vaikuttaa sopivalta molemmin puolin (asiakkaan puolelta ja hoitokodin henkilöstöstä) asiakkaasta pidetään siirtopalaveri. Tämän jälkeen asiakas muuttaa hoitokotiin 3 kk koeajalle. Koeajan lopussa pidetään palaveri, jossa tehdään jatkosuunnitelma eli asiakkaan vakinaistaminen hoitokotiin.

Kun asiakas on tutustumassa tai koeajalla ja tällöin hänestä tai hoitokodin henkilöstöstä tun-tuu, että tämä ei ole sopiva paikka asiakkaalle, kokeilu lopetetaan välittömästi ja asiakas palaa takaisin lähtöpaikkaan.

 

4.3 Asiakkaan päivätoiminta/koulu

Jokaiselle asiakkaalle järjestetään mielekästä päivätoimintaa neljänä päivänä viikossa hoitokodin ulkopuolella. Kunta vastaa asiakkaan päivätoiminnan maksuista. Kerran viikossa on asiakkaiden kotipäivä, jolloin on hoitokodin viikkosiivous ja asiakkaiden asioiden hoitoa kaupungilla.
[Liite – Kotityöt]

 

4.4 Harrastustoiminta

Asiakkaille järjestetään mielekästä harrastustoimintaa niin yksilönä kuin ryhmässä hoitokodilla ja sen ulkopuolella. Osa harrastustoiminnasta on asiakkaalle omakustanteista ja osan maksaa hoitokoti. Suosimme myös ilmaisharrastuksia, kuten lenkkeilyä luonnossa ja kirjastopalveluita. Lisäksi käymme säännöllisesti virkistäytymässä esimerkiksi erityisryhmien diskossa ja LinnaCafen iltatoiminnassa sekä käymme asiakkaiden kanssa esim. teattereissa, konserteissa, retkillä, leireillä ja risteilyillä


KUVA 5. Asiakas laskettelemassa

 

4.5 Hoito- ja palvelusuunnitelma

Jokaiselle asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma yhteistyössä asiakkaan, lähettävän kunnan sekä muun asiakkaan läheis- ja hoitoverkoston kanssa. Läheis- ja hoitoverkostoa ovat esimerkiksi omaiset, lääkäri, avopalveluohjaaja, työpaikka, muut erityistyöntekijät, edunvalvoja sekä edellinen hoitopaikka. Suunnitelmassa määritellään kaikki asiakkuuteen liittyvät asiat.
[Liite – hoito- ja palvelusopimus, Liite – hoito- ja palvelusuunnitelma, Liite - Sidosryhmät]

 

4.6 Asiakaspalaute

Asiakaspalautetta kerätään vuosittain kyselylomakkeella, jossa kysytään hoitokodin hoivasta ja toiminnasta. Kyselyn suorittaa harjoittelussa oleva opiskelija, joka ohjeistetaan asiaan. Käytännössä on hyväksi todettu, yhteneväinen kysely, jota on helppo vertailla aiempien vuosien kyselyihin. Opiskelija suorittaa palautekyselyn, sillä hän on puolueeton palautteenkerääjä. Mikäli vuosittaisen palautekyselyn aikaan hoitokodilla ei ole opiskelijaa harjoittelussa, tehdään se ohjaajien toteuttamana. Kyselyn tulokset käydään läpi niin henkilöstön kuin asiakkaiden kanssa. Kyselyn tuloksista kerrotaan myös sijoittaja kunnille sekä asiakkaan omaisille, läheisille ja edustajille kesällä pidettävässä läheistenpäivässä. Kysely toteutetaan aina keväisin.
[Liite – asiakaspalautekysely]

 

4.7 Asiakkaiden kohtelu, itsemääräämisoikeus ja toiminta epäasiallisen kohtelun jälkeen

Asiakas on itsensä paras asiantuntija. Hoitokodissa on yhdessä asiakkaiden kanssa sovittuja sääntöjä, joihin asiakkaiden tulee sopeutua. Itsemääräämisoikeus mahdollistetaan mahdollisimman pitkälle, mutta se ei saa kääntyä asiakasta vastaan. Vaikeissa tilanteissa pyritään ratkaisukeskeiseen toimintaan. Meillä ei saa käyttää asiakkaisiin kohdistuvia rajoitteita tai pakotteita, koska olemme ohjattua asumispalvelua tuottava yksikkö.
Henkilökunta kohtelee asiakkaita ammatillisesti, yhdenvertaisesti ja joka tilanteessa kunnioittavasti heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen. Toista loukatessa pyydetään anteeksi ja selvitetään mitä oikein tapahtui ja miksi.

Asiakkaita ohjataan viettämään aikaa myös keskenään sekä ohjeistetaan toistensa kunnioittavaan kohteluun. Pääsääntönä asiakkaiden kanssa on, että kaikista ei tarvitse tykätä mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen.

Hoitokodin yleiset säännöt ovat kaikkien nähtävillä liitutaululla. Ohjaajien tehtävänä on ohjata myös kasvatuksellisesti asiakasta. Hoitokodin tehtävänä on turvata hyvä, terveellinen ja turvallinen arki ja juhla jokaiselle asiakkaalle.
[Liite – hoitokodin säännöt]

Jokaisen asiakkaan kanssa sovitaan jo tutustumisvaiheessa, millaisia käytänteitä hänen kohdallaan erilaisissa tilanteissa käytetään. Ne kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Lisäksi asiakkaille voidaan laatia yksilöllinen tavoitelomake yhdessä asiakkaan, hoitokodin ja asi-akkaan edunvalvojan/omaisten kanssa. Jokaisen asiakkaan kanssa sovitaan myös se, saako häntä valokuvata ja mitä kuvien kanssa saa tehdä.
[Liite – tavoitelomake, Liite – lupalomake, asiakkaat]

Jos joku aiheuttaa omaisuudelle vahinkoa tahallaan, on vahingon aiheuttaja korvausvelvollinen. Vahinkojen kohdalla korvausvelvollisuudesta neuvotellaan yhdessä. Epäasiallinen kohtelu ja tahalliset omaisuuden vahingoittamiset käydään läpi välittömästi tilanteen tasaannuttua yhteisöpalaverina. Asiat kirjataan ylös raporttiin.

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 48 § ja 49 § velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta Essoten sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.
[Liite – ilmoitus epäkohdista asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisesta]

 

4.8 Hoitokodissa asiakkaan hoidon ja huolenpidon riittävyyden turvaaminen

Hoitokodin asiakasvalinnassa käytetään harkintaa asiakkaan iän ja toimintakyvyn mukaan. Hoitokodissa on käytössä 3 kk koeaika, jonka aikana asiakassuhde voidaan katkaista molempien osapuolten toimesta välittömästi. Asiakas ei voi olla väkivaltainen tai karkaileva. Asiakkaat tulevat meille pääsääntöisesti keskuslaitoksista, omasta kodistaan tai toisista kehitysvammayksiköistä.

Palvelu on kehitysvammalain mukaista sosiaalipalvelua. Asiakkaiden asumisaika hoitokodissa suunnitellaan yksilöllisesti. Hoitokodissa voi asua vain sellainen asiakas, joka ei tarvitse erillistä yö-valvontaa. Asiakkailla on käytössä hälytin, josta painamalla hän saa yhteyden ohjaajaan. Yöllä ohjaaja on paikalla 15 minuutin kuluessa hälytyksestä.

Jokaisen asiakkaan kanssa tehdään koeajan aikana kokonaisnäkemyksen saamiseksi psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi (Psyto) sekä toimintakyvyn arviointi (Toimi), jotta nähdään minkälaista hoitoa ja huolenpitoa asiakas tarvitsee. Lisäksi kuunnellaan asiakasta, omaisia, läheisiä ja entistä hoitopaikkaa, sekä erityisasiantuntijoita, jotta saadaan riittävän selkeä kuva asiakkaan asumisen onnistumiseksi.
[Liite – Psyto, Liite – Toimi]

 

4.9 Asiakkaiden turvallisuus

Hoitokodista pyritään tekemään mahdollisimman turvallinen paikka asua ja elää. Turvallisuutta parannetaan huonekalujen ja tavaroiden järjestelyllä, materiaalien valinnoilla, kiinteistönhoidollisilla ratkaisuilla, valaistuksella, hälytinjärjestelmällä sekä palo- ja pelastusharjoituksilla lisäämään kotimme turvallisuutta. Hoitokoti ei ole esteetön.

Hoitokodilla on tehty riskien ja asiakasturvallisuuden arviointia ja hoitokodista pyritään tekemään mahdollisimman turvallinen paikka asua ja elää. Tiedostamme, että monet asiat vaikuttavat asiakasturvallisuuteen ja omalla toiminnalla voidaan ennakoida vahinkojen sattumista. Esimerkiksi huonekalujen ja tavaroiden järjestelyllä (hätätilanteessa tilaa poistua), materiaalien valinnoilla (paloturvallisuus), hälytinjärjestelmällä (hätätilanteessa ympärivuorokautinen yhteys henkilökuntaan), kiinteistönhoidollisilla ratkaisuilla (pihan hiekoitus, liukuesteet), valaistuksella, palo- ja pelastusharjoituksilla (oikeat, yhteiset toimintatavat), sekä ohjeistamalla (eläinten hoito, kulkeminen hoitokodin ulkopuolella, pesu yms. aineiden käyttö, hygienia) vaikutetaan kaikkien hoitokodissa läsnä olevien turvallisuuteen. Hoitokodilla on varoitusteipitetty sellaiset matalat kohdat, joissa liikkuessa on vaara lyödä pää. Lisäksi hoitokodilla on useita jauhesammuttimia, hiilidioksidisammutin sekä pieniä spray-sammuttimia.
[Liite – riskit ja asiakasturvallisuus]

Henkilökunta on ohjeistettu toimimaan erikoistilanteissa, kuten aggressiivisen asiakkaan kohtaamisessa, ensiapua vaativissa tilanteissa tai asukkaiden evakuointiin liittyvissä tilanteissa esimerkiksi tulipalon sattuessa. Väkivalta tilanteesta raportointi tehdään aina toiminnanohjausjärjestelmään. Lisäksi täytetään lomake uhkaavasta tilanteesta tai vaaratilanteesta.
[Liite – toiminta erikoistilanteissa]

 

4.10 Hoitokodin toimintaa koskevien muistutusten käsittely

Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Hoitokodille on tehty oma muistutuskaavake ja sen mallina on käytetty Vaalijalan kaavaketta. Muistutukset käydään läpi ohjaajapalaverissa. Vastuuhenkilö tekee tarvittavat toimenpiteet muistutukseen liittyen välittömästi sen saatuaan. Muistutuksen tekeminen ei rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta siten kuin siitä erikseen säädetään. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille, asiakaslaki 23§.
[Liite - muistutus]

 

4.11 Asiakkaan oikeusturvaa koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen

Asiakkaan oikeusturvan vaarannuttua tai jos tarvitaan neuvoa, tehdään asiasta kirjallinen selvitys joka lähetetään valvovalle kunnalle, eli Pieksämäen kaupungille. Kirjallinen selvitys tai neuvon pyyntö kohdistetaan sosiaali- ja terveystoimen johtajalle. Hän käsittelee asian, antaa vastauksen ja vie tarvittaessa asian eteenpäin.

Sosiaalia- ja terveystoimen johtaja
Tuija Haatainen. Kauppakatu 1, 76100 Pieksämäki. Puhelin 044 5883 353

Hoitokodin potilas- ja sosiaaliasiamies
Paavo Pietikäinen, 040 3686 736

 

4.12 Asiakkaan rahavarojen seuranta

Jokaisella asiakkaalla on edunvalvoja tai rahavarojen hoitaja, ellei hän rahavaroistaan itsenäisesti. Hänen tehtävänään on huolehtia asiakkaan kaikista raha-asioista. Hänen tulee toimia asiakkaan kanssa yhteistyössä.
[Liite – sidosryhmät]

Hoitokodin ohjaajat pitävät yksinkertaisen kirjanpidon asiakkaan käyttörahasta. Käyttörahakirjanpito tehdään toiminnanohjausjärjestelmässä, josta se toimitetaan vuosittain tai pyydettäessä edunvalvojalle, rahavarojen hoitajalle tai asiakkaalle itselleen. Osa asiakkaista kirjaa itse käyttörahansa. Omaohjaaja toimittaa asiakkaan kirjauksen vuosittain edunvalvojalle, rahaasioiden hoitajalle tai asiakkaalle itselleen.

 

4.13 Omaisuusluettelo

Omaisuusluettelo asiakkaan omista tavaroista laaditaan asiakkaan muuttaessa hoitokotiin ja sitä päivitetään aina, kun asiakas saa tai hankkii uusia tavaroita tai vanhoja hävitetään. Omaisuusluettelo laaditaan hoitokodin toiminnanohjausjärjestelmään. Asiakkaan vaatteet nimikoidaan tai merkitään muuten tunnistettavasti epäselvyyksien välttämiseksi.

 

4.14 Asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestäminen

Asiakkaille järjestetään täysihoitoruokailut. Huomioimme asiakkaiden allergiat ja mieltymykset ruuan valmistuksessa ja ruokalistojen suunnittelussa. Suunnittelemme ruokalistoja yhdessä asiakkaiden kanssa yhteisöpalavereissa, jotta kaikkien toiveruuat toteutuisivat. Ruokalistoja suunnitellessa huomioimme ravintosuositukset, vuodenaikamukaisuuden sekä juhlapyhät ja niihin kuuluvat erikoisherkut. Ruokalistat suunnitellaan ravitsemussuositusten mukaisesti.

Ruokailuhuoneessa on kylmiö, missä on aina vettä, maitoa, piimää ja levitettä. Leipää (näkkileipä) on aina saatavilla kuiva-aine laatikossa sekä pöydällä hedelmiä.

Ruokailuhuoneen seinällä on lautasmalli ohjaamassa oikeanlaista lautasen täyttämistä. Ohjaajat seuraavat ruokailuilla ruuan ottamista ja tarvittaessa neuvovat asiakkaita.

Hoitokodilla on laadittuna ruokahuollon omavalvontasuunnitelma. Terveystarkastaja vierailee kodillamme Oiva-suunnitelman mukaan.
[Liite – elintarvikehuollon omavalvontasuunnitelma]

 

4.15 Hoitokodin asiakassuhteen päättyminen

Asiakassuhde päättyy asiakkaan muuttaessa toiseen hoitopaikkaan, omaan asumiseen tai kuolemaan.

Hoitokodilla on ohjeistus asiakkaan poismuuttoon.
[Liite – poismuutto]

Mikäli hoitosuhde päättyy asiakkaan kuolemaan hoitokodissa, on siihen oma ohjeistus.
[Liite – kuolemantapauksen sattuessa]

 

4.16 Vastuu kunnan ja hoitokodin yhteistyöstä asiakkaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa

Kunta tekee tutustumiskäynnin hoitokotiin ennen sijoitusta. Vuosittain hoitokodilla järjeste-tään palvelusuunnitelman tarkastus, joka on samalla valvontakäynti. Muutoin yhteyttä pidetään puhelimitse ja sähköpostilla, tarvittaessa kasvokkain.

Pieksämäen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaja valvovana viranomaisena sekä perusturvalautakunnan jäsenet saavat tulla seuraamaan toimintaamme milloin vain.

 

4.17 Hoitokodin hygieniakäytäntö

Hoitokodissa on kolme kertaa viikossa sauna ja tarvittaessa suihku. Ennen ruokailuja on aina kunnollinen käsienpesu, johon ohjeet vessoissa. Influenssa aikana käytämme myös käsidesiä ennen ruokailuja. Käsien desifiointiohjeet ovat ruokailutilassa. Asiakkaat ohjeistetaan wc-käynnin jälkeen tekemään aina kunnollinen käsienpesu, käyttämään kertakäyttönenäliinoja sekä oikeaoppiseen yskimiseen ja aivastamiseen. Ohjeistus toimintaan epidemiatilanteessa hygieniaohjeissa.
[Liite – hygieniaohjeet]

 

4.18 Asiakkaiden terveyden seuranta ja sairaanhoidon järjestäminen

Pieksämäen pääterveysasemalla on arkisin lääkärin ja hoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Kuulumme terveyskeskuksen tiimi 2 alueeseen. Hoitokodin vakituisille asiakkaille tehdään vuosittain terveystarkastus ja heistä otetaan perus laboratoriokokeet terveyskeskuksessa. Vaalijalassa on asiakkaiden lääkäripalvelut tarpeen mukaan. Seulontatutkimuksissa käydään sitä mukaan kun asiakkaat kutsuja saavat.

Omaohjaajat huolehtivat yhdessä asiakkaiden kanssa mahdollisista seurantalaboratoriokokeiden ottamisesta lääkärin ohjeistuksen mukaisesti terveyskeskuksessa.

Hoitokodilla mitataan asiakkaan paino ja verenpaine kuukausittain sekä tarvittaessa verensokeri. Tiedot kirjataan toiminnanohjausjärjestelmään. Näin pystymme puuttumaan heti asiakkaan vointiin jos tarve vaatii.

 

4.19 Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitaminen

Päivystys on joka päiväaikaan Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa ja yöaikana Mikkelin keskussairaalassa. Jos tilanne vaatii ambulanssin, sellainen tilataan. Muuten tarvittaessa hoitokoti huolehtii asiakkaan hoitoon.

 

4.20 Asiakkaan erikoissairaanhoidon käyttö ja saatavuus

Omatiimin lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon. Jonkin verran erikoissairaanhoitoa toteutuu Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa, mutta muussa tapauksessa Mikkelin keskussairaalassa tai yksityisellä lääkäriasemalla. Terapiapalvelut sovitaan hoito- ja kuntoutuspalavereissa ja ne hoidetaan pääsääntöisesti Vaalijalan kautta. Psykiatrista hoitoa tarvitseva asiakas saa palvelun Vaalijalasta tai mielenterveystoimistolta.

Hammaslääkäri palvelut ovat Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa ja osalla asiakkaita yksityishammaslääkärillä. Jokainen asiakas käy vuosittain suuhygienistillä tarkastuksessa ja tarvittaessa lääkärillä. Vaalijalan hammaslääkäriä käytetään erikoistapauksissa.

 

4.21 Hoitokodin lääkehoito

Asiakkaille annetaan lääkkeet heidän omasta dosetistaan silloin, kun lääkkeen antoaika on. Lääkkeet annetaan pääsääntöisesti aamu- ja iltapalan yhteydessä, ellei lääkärin ohjeistus muuta määrää. Hoitokodilla lääkkeenjakoluvalliset ohjaajat jakavat lääkkeet dosetteihin.

Dosetit säilytetään lukollisessa lääkekaapissa.

Asiakkaiden lääkepurkit ovat toimistossa lukollisessa lääkekaapissa. Jokaisella asiakkaalla on oma nimetty kori lääkekaapissa omien lääkkeiden säilyttämistä varten.

Hoitokodin lääkkeenjakopäivä on maanantaisin ja lääkejako tarkastetaan heti perään toisen ohjaajan toimesta. Lääkkeet jaetaan 2-3 viikoksi kerralla. Lääkkeiden jakamisesta tehdään kirjaus toiminnanohjausjärjestelmään.
[Liite – lääkehoitosuunnitelma]

 

 

5 TIETOSUOJA JA SALASSAPITOSÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

 

5.1 Hoitokodin toiminnanohjausjärjestelmä

Hoitokodilla on sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä asiakastietojen ylläpitämiseen. Henkilökunta perehdytetään järjestelmän käyttämiseen ja siihen, mitä kaikkea tietoa järjestelmästä löytyy. Kullakin henkilökunnan jäsenellä on oma henkilökohtainen kirjautumistunnus, jolla hän pääsee järjestelmään. Erikseen valituilla käyttäjillä on pääkäyttäjäoikeudet, jotka ovat peruskäyttäjää laajemmat.

 

5.2 Kirjaukset toiminnanohjausjärjestelmään

Henkilökunta perehdytetään erikseen siihen, miten asiakkaasta tehdään päivittäiset kirjaukset. Kirjausten pääperiaatteet ovat, että kirjaamme asiat rehellisesti sellaisina kuin ne ovat ja kirjaamme asiakkaan tietoihin vain häntä koskevia asioita. Mikäli asiakkaan asiat koskevat myös muita asiakkaita, kirjaamme asiat kunnioittaen heidän tietosuojaansa.

 

5.3 Asiakastietojen arkistointi

Hoitokodilla asiakkaiden manuaaliset aineistot säilytetään asiakkaille nimetyissä kansioissa erillisessä lukitussa säilytystilassa. Vuosittain arkiston aineistosta lähetetään hoitokodille ylimääräinen aineisto asiakkaan edustajalle arkistoitavaksi tai annetaan asiakkaalle itselleen, jos hänellä ei ole edustajaa.

Asiakkaan muuttaessa pois hoitokodista tai hänen kuollessaan, lähetetään hänen edustajalleen tai sijoittajalleen kaikki sellainen aineisto asiakkaasta, jota lainsäädäntö ei velvoita hoitokotia säilyttämään. Asiakkaan edustajat vastaavat saamiensa materiaalien arkistoinnista. Toiminnanohjausjärjestelmään kirjatut tiedot poistetaan asiakassuhteen päätyttyä hoitokodin hoidettua tietoihin liittyvät velvollisuutensa.

 

5.4 Rekisteriselosteet

Hoitokodilla on kolme erillistä rekisteriä. Asiakas-, henkilökunta- ja yhteystietorekisteri. Asiakas- ja yhteystietorekisterien rekisteriselosteet löytyvät yrityksen kotisivuilta ja henkilökuntarekisteriseloste löytyy yläkerran toimistosta.
[Liite – tietosuojaopas, Liite - rekisteriselosteet]

 

5.5 Yhteistyösopimukset
Hoitokoti tekee kaikkien niiden yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka käsittelevät asiak-kaidemme henkilötietoja hoitokodin puolesta, kuten tilitoimisto, erillisen sopimuksen henkilötietojen käsittelystä.
[Liite – sopimus henkilötietojen käsittelystä]

 

 

6 HOITOKODIN PALVELUN JA SEN TOIMINNAN TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN

Hoitokodin pohjapiirustus on eteisen seinällä, jossa merkittynä sammuttimet, varauloskäynnit ja tekniset laitteet. Jokaisella asiakkaalla on huoneessaan kuvallinen toimintaohje, miten toimitaan tulipalon sattuessa.
[Liite – toimintaohje tulipalon sattuessa]

Palotarkastus tehdään hoitokodille vuosittain. Asiakkaille ja henkilökunnalle palo- ja pelastusharjoitukset vuosittain. Kaikki pidetyt harjoitukset kirjataan toimistossa olevaan suojelukansioon. Suojelukansiosta löytyy vuosittain päivitetty pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys.
[Liite – pelastussuunnitelma, Liite – poistumisturvallisuusselvitys]

Vuosittain vastuuhenkilö tekee ”turvallisuuskävelyn”, jolloin kartoittaa ja kirjaa puutteet. Sen jälkeen pidetään henkilöstölle ja asiakkaille suojelukokous ja korjataan puutteet, jos niitä on.

Hoitokodissa on automaattinen palohälytysjärjestelmä, josta hälytykset tulevat hoitokodin puhelimeen. Turvallisuussuunnitelmaan on kokoontumispaikaksi ilmoitettu ulkona huvimja, jossa myös tupakkapaikka. Siellä on kyltti seinässä ”kokoontumispaikka” ja poistumista sinne on harjoiteltu asiakkaiden kanssa. Asiakkailla on omissa huoneissaan käytössä hälytysnappi, josta tulee hoitajahälytys. Monella asiakkaalla on myös oma puhelin, jota osaavat tarpeen tullen käyttää ja sillä hälyttää apua.

Hoitokodin valvontalaitteet ja toimivuuden varmistaminen
Hoitokodilla on sähköinen hälytysjärjestelmä. Asiakkailla on huoneissaan turvanappi, jota painamalla he voivat tehdä hoitajahälytyksen. Laitteiden testaus on 3 kk välein ja ne kirjataan omavalvontavihkoon. Yhteisöpalaverissa ja hoitajapalaverissa asiat käydään läpi.

Ulkona, piha-alueella, on kaksi valvontakameraa asiakkaiden ja kodin turvallisuudeksi.
[Liite – työtapaturmat, Liite – ohje yksintyöskentelyyn, Liite – toiminta erikoistilanteessa]

 

 

7 YHTEISTYÖTAHOT

Asiakkailta kysytään suoraan heidän mielipiteensä tuotetuista palveluista, mikäli hoitokoti sellaisia heille hankkii. Hoitokodin ohjaajat havainnoivat palvelun tuottajia ja hoitokoti on sopinut palvelun tuottajien kanssa yhteiset toimintaohjeet.
[Liite – Alihankkijat]